Tehokas ilmastonhallinta edellyttää kasvihuonekaasuinventaarion (GHG-inventaario) laatimista ISO 14064-1 -standardin mukaisesti. Suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen (mukaan lukienhiilidioksidipäästöt ) kvantifiointi on keskeinen tehtävä, joka voi sitoa huomattavia teknisiä ja henkilöresursseja. Yritykset, joilla on jo sertifioitu energianhallintajärjestelmä kansainvälisen ISO 50001 -standardin mukaisesti, voivat hyötyä synergiaeduista.
Loading...
SISÄLTÖ
- Kaksi tärkeää standardia ilmastonhallintaa varten
- Energianhallinta - kestävän kehityksen johtamisen lähtökohta
- Missä on synergiaetuja ISO 14064-1:n ja ISO 50001:n välillä?
- ISO 50001 - tiedot EnMS:n soveltamisalasta
- Mitkä energiatiedot ovat merkityksellisiä kasvihuonekaasuinventaarion kannalta?
- Energianhallinnasta hiilijalanjälkeen
- Johtopäätökset - Kestävä energianhallinta ISO 50001 -standardin avulla
- DQS - Asiantuntija rinnallasi
Kaksi tärkeää standardia ilmastonhallinnan kannalta
Standardi ISO 14064-1
Spesifikaatio ISO 14064-1 antaa ohjeita kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien määrälliseen määrittämiseen ja raportointiin. Se tarjoaa siten olennaisen perustan yritysten tehokkaalle ilmastonhallinnalle. Eritelmä on osa ISO 14064 -standardisarjaa, ja se on perusteellisesti uudistettu vuonna 2018. Keskeinen uudistus on epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen kvantifiointi.
ISO 14064-1:2018 - Organisaatiotason ohjeistusta sisältävä spesifikaatio kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kvantifiointia ja raportointia varten
Energianhallintastandardi ISO 50001
Kansainvälisessä standardissa ISO 50001 määritellään vaatimukset energianhallintajärjestelmälle (EnMS). Samalla se antaa virallisia ohjeita sen toteuttamisesta liitteessä A. ISO 50001: een tehtiin kattava tarkistus vuonna 2018. Muun muassa otettiin käyttöön kaikkien uudempien ISO-johtamisjärjestelmästandardien yhteinen perusrakenne (High Level Structure - HLS). Lisäksi tarkistuksen yhteydessä tehtiin lisäyksiä ja selvennyksiä tekstikappaleisiin edellisestä, vuoden 2011 versiosta. Lisäksi otettiin käyttöön uusia käsitteitä, esimerkiksi "normalisointi".
Standardia sovelletaan kaikkeen yritystoimintaan, jolla on vaikutusta energiaan liittyvään suorituskykyyn. Siinä keskitytään energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen tai energiankulutuksen vähentämiseen. Siinä ei kuitenkaan nimenomaisesti keskitytä uusiutuvan energian käyttöön.
ISO 50001:2018 - Energianhallintajärjestelmät. Vaatimukset ja käyttöohjeet
Energianhallinta - Kestävän kehityksen johtamisen lähtökohta
Kestävän kehityksen teemaa tarkasteltaessa yrityksille syntyy eri johtamisalueiden hierarkia. Yhdessä ne voivat muodostaa eräänlaisen integroidun kestävän kehityksen johtamisjärjestelmän. ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä, jossa keskitytään energiatehokkuuteen, voi nimittäin olla lähtökohta ja osa tehokasta ilmastonhallintajärjestelmää, esimerkiksi ISO 14064 -standardisarjan mukaisesti.
Ilmastojohtamisen toteuttaminen on puolestaan osa kokonaisvaltaista kestävän kehityksen toimintaa yritysten yhteiskuntavastuun merkityksessä, joka soveltuu kaikenlaisille yrityksille ja ulottuu huomattavasti pidemmälle kuin esimerkiksi ympäristöasioiden hallinta. Tässä johtamisjärjestelmässä yrityksen EnMS-järjestelmä voi toimia ensisijaisesti kasvihuonekaasujen kirjanpidon "tietojen toimittajana".
Missä ovat ISO 14064-1:n ja ISO 50001:n synergiat?
Jotta standardia käyttäville yrityksille voitaisiin tunnistaa eritelmän ja standardin välisiä synergioita, on tarpeen luoda lyhyt katsaus vaatimuksiin, joita ISO 14064-1 asettaa kasvihuonekaasutaseen laatimiselle ja jotka voivat olla merkityksellisiä ISO 50001 -standardin kannalta:
- Organisaatiorajat: Määrittelyn luvussa 5.1 viitataan organisaatiorajojen määrittelyyn, joka on tarpeen oikean kvantifioinnin suorittamiseksi. Tämä kattaa myös kasvihuonekaasulähteet ja -nielut, jotka sijaitsevat organisaation ulkopuolella eli taloudellisesti tai toiminnallisesti valvotuissa organisaatioissa tai raportoivan organisaation osakkuusyrityksissä.
- Raportointirajat: Luvussa 5.2 käsitellään organisaation raportointirajojen määrittelyä. Tähän sisältyy kaikkien suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien tunnistaminen. Luvussa 5.2.4 edellytetään niiden luokittelua luokkiin, mukaan luettuna erottelu päästötyypin mukaan (ihmisen aiheuttamat, biogeeniset jne.).
- Kasvihuonekaasupäästöjen kvantifiointi: Luku 6.1 sisältää kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kvantifiointia koskevat vaatimukset. Määrittäminen edellyttää kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen tunnistamista ja dokumentointia sekä niiden luokittelua (ks. luku 5.2). Kvantifioinnissa yrityksen on sovellettava asianmukaista lähestymistapaa. Toisin sanoen: prosessi, jolla kerätään primaari- ja sekundaaritietoja ja määritetään kasvihuonekaasupäästöt lähteestä tai kasvihuonekaasujen poistumat nielusta.
Loading...
ISO 14064-1 Greenhouse Gases
We explain the standard.
Lisää arvokasta tietoa standardista ja ohjeistuksesta löydät maksuttomasta valkoisesta kirjastamme.
Tietoja kirjoittajasta: Altan Dayankac on DQS-auditoija ja haluttu asiantuntija lukuisissa kestävyysaiheissa.
ISO 50001 - Tiedot EnMS:n soveltamisalasta
ISO 50001 määrittelee EnMS:n soveltamisalan "joukoksi toimintoja, joita organisaatio käsittelee energianhallintajärjestelmän avulla". Termiä koskevassa huomautuksessa 1 lisätään, että EnMS voi kattaa useita rajoja ja myös kuljetustoiminnot. Luvussa 4.3 "Soveltamisalan määrittely" on kuitenkin rajoitus kasvihuonekaasuinventaarion osalta. Siinä todetaan: "Organisaation on varmistettava, että sillä on valtuudet hallita energiatehokkuutta, energiankäyttöä ja energiankulutusta soveltamisalan ja rajojen puitteissa." Nämä rajat asettaa yritys itse. Merkitys:
"ISO 14064-1:n ja ISO 50001:n väliset synergiat liittyvät energiatietojen ja siten kasvihuonekaasupäästöjen keräämiseen organisaatiotasolla."
Alun perin ei kuitenkaan tehdä eroa sen suhteen, liittyvätkö tiedot perinteiseen vai uusiutuvaan energiaan. Tällä on kuitenkin merkitystä kasvihuonekaasuinventaarion kannalta. ISO 50001 -standardi ei välttämättä kata taloudellisesti tai toiminnallisesti valvottujen organisaatioiden kasvihuonekaasupäästötietoja, raportoivan yksikön hallussa olevista investoinneista ja tuotantoketjun alkupään ja loppupään prosesseista peräisin olevia tietoja. Standardiin ei myöskään sisälly vaatimuksia sellaisten tietojen toimittamisesta, joita voitaisiin käyttää todisteena suorista tai epäsuorista kasvihuonekaasunieluista.
Mitkä energiatiedot ovat olennaisia kasvihuonekaasuinventaarion kannalta?
ISO 50001 -standardin mukaisen energianhallintajärjestelmän piiriin kuuluviin energiatietoihin sovelletaan dokumentoitua tietoa koskevia vaatimuksia (luku 7.5.1). Tätä sovelletaan silloin, kun energiatiedot ovat "välttämättömiä energianhallintajärjestelmän tehokkuuden ja energiaan liittyvän suorituskyvyn parantamisen osoittamisen kannalta". Kasvihuonekaasupäästöjen tasapainottamisen kannalta merkitykselliset tiedot täyttävät yleensä tämän vaatimuksen. Niiden suuri etu on, että ne ovat ajantasaisia, vertailukelpoisia aiempien energiatietojen kanssa ja saatavilla käytännössä "napin painalluksella". Tietojen ohella EnMS tarjoaa kasvihuonekaasutasapainoa varten myös kasvihuonekaasujen lähteiden tunnistamisen ja dokumentoinnin sekä niiden luokittelun luokkiin - siltä osin kuin ne koskevat energianhallintajärjestelmää.
Energianhallinnasta hiilijalanjälkeen
Energianhallintajärjestelmällä kerätään energiaan liittyviä tietoja energiatehokkuuden lisäämiseksi ja energiakustannusten tai -kulutuksen vähentämiseksi. Painopiste on mittauslaitteiden keräämissä tiedoissa niin sanotun SEU:n (Significant Energy Use) alueella. Lyhenne SEU tarkoittaa paikkoja, joissa energiankäytön osuus energiankulutuksesta on merkittävä ja joissa on vastaavasti suuri potentiaali parantaa energiaan liittyvää suorituskykyä. Standardin mukaan tämä tarkoittaa "laitoksia/paikkoja, järjestelmiä, prosesseja tai tiloja". Yrityksen EnMS-järjestelmälle määrittelemä olennaisuus on yleensä sama kuin sen kasvihuonekaasuinventaarion olennaisuus, mikä tarkoittaa, että tältä osin ei tarvita olennaisuusarviointia.
EnMS-järjestelmästä saatavia tietoja voivat olla toisaalta energian ostoista saatavat kulutustiedot eli ostettu verkkoon sidottu energia, esimerkiksi sähkö, höyry, lämmitys tai jäähdytys (tuotantoketjun alkupään epäsuorat päästöt). Ne voivat olla myös yrityksen suoriin päästöihin liittyviä tietoja. Esimerkkejä ovat kiinteät tai liikkuvat laitteet jne. Asianmukaiset prosessit, laitteet ja menetelmät näiden toimintatietojen keräämiseksi ovat tällöin jo käytössä. Tämä merkitsee huomattavaa resurssien säästöä. Ainoastaan määrällisen lähestymistavan valinta on vielä selitettävä ja dokumentoitava.
Dokumentoitujen tietojen joukosta saatavilla olevat aiempien vuosien energiatiedot voivat helpottaa niin sanotun historiallisen perusvuoden valintaa, johon nykyisen kasvihuonekaasutaseen olisi viitattava. Näiden "historiallisten" tietojen on oltava edustavia ja todennettavissa, mikä voidaan varmistaa EnMS-järjestelmän soveltamisalan osalta.
Johtopäätös - Kestävä energianhallinta ISO 50001 -standardin avulla
ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä voi olla tehokkaan ilmastonhallinnan lähtökohta. Se voi olla vipuvaikutuskeino ilmaston lämpenemisen torjunnassa, jota puolestaan olisi tarkasteltava osana kokonaisvaltaista, integroitua kestävän kehityksen hallintajärjestelmää. Yritykset, joilla on jo sertifioitu energianhallintajärjestelmä, voivat näin ollen hyötyä synergiaeduista esimerkiksi ISO 14064-1 -standardin mukaisen kasvihuonekaasuinventaarion laatimisessa.
Energianhallintastandardin edellyttämistä dokumentoiduista tiedoista voidaan käyttää kaikkia sen soveltamisalaan kuuluvia olennaisia energiatietoja. Tiedot, jotka voidaan hakea "yhdellä napin painalluksella", sisältävät myös tietoja kasvihuonekaasulähteiden tunnistamisesta ja dokumentoinnista sekä niiden luokittelusta luokkiin. Keskeinen etu on, että prosessit, laitteet ja menetelmät toimintatietojen keräämistä varten ovat jo olemassa, mikä voi säästää resursseja kasvihuonekaasuinventaarion laatimisessa. Toinen hyöty voi olla EnMS:n dokumentoitujen tietojen käyttö "historiallisen perusvuoden" valinnassa.
Kun tarkastellaan koko arvoketjua, energianhallintajärjestelmällä saadaan talteen suorat päästöt (Greenhouse Gas Protocol Scope 1) ja epäsuorat ostopäästöt (GHG Protocol Scope 2). ISO 50001 -standardissa ei vaadita tietoja tuotantoketjun alkupään ja loppupään päästöistä (GHG Protocol Scope 3).
DQS - Asiantuntija rinnallasi
Me, Saksan johtamisjärjestelmien sertifiointirekisterinpitäjä (DQS), olemme erikoistuneet antamaan sinulle kattavaan tekniseen, lainsäädännölliseen ja alakohtaiseen asiantuntemukseemme perustuvia arvokkaita impulsseja, joiden avulla voit kehittää johtamisjärjestelmääsi edelleen ja lisätä yrityksesi suorituskykyä. Näin johtamisjärjestelmästäsi tulee menestyksesi perusta.
Auditointimme tekevät hyvistä asioista entistäkin parempia - ja näin mittaamme itseämme joka päivä. Lisäksi teemme menestyksestäsi näkyvää muutakin kuin ilmastojohtamisen. DQS:n sertifikaatit ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Tämä luo luottamusta sekä yrityksesi sisällä että sen ulkopuolella.
Loading...
Vastaamme mielellämme kysymyksiisi
Ota meihin yhteyttä.
Ilman velvoitteita ja maksutta.
DQS uutiskirje
Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme!
Kirjoittaja
Altan Dayankac
Global Program Manager and Senior Sustainability Manager of DQS Group and international expert on numerous sustainability, climate, environmental, and occupational safety topics. Altan Dayankac also contributes his expertise as an author and moderator to HSE and sustainability committees and at various professional events.
Loading...